Tämänvuotisten Vianovapäivien teemana oli uusi aika. Päivillä ei pysähdytty vain tähän hetkeen tai lähitulevaisuuteen, vaan kurotettiin pitkälle tulevaisuuden infrasuunnitteluun, jota digitalisaatio haastaa ja johon uudet älyteknologiat luovat mahdollisuuksia, joita ei ehkä osata vielä tunnistaa.
Toimitusjohtaja Tuomas Hörkkö loi katsauksen uuden ajan Vianovaan. Tuoteportfoliota laajennetaan vauhdilla vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Kaikkiin ohjelmistoihin on saatavissa tuttuun tapaan koulutus- ja tukipalvelut. Vianova myös jatkaa omaa ohjelmistokehitystään ja asiakaskohtaisten ratkaisujen luomista.
– Digitalisaatio ja isot hankkeet siivittävät tulevaisuuden suunnittelua. Ne edellyttävät automaation voimakkaampaa hyödyntämistä, nopeampia vasteaikoja hankintaketjuissa, asiantuntijoiden verkostoitumista ja yhdessä työskentelemistä. On myös osattava ideoida, miten yhä monimuotoisempi ajantasainen tieto on hyödynnettävissä läpi arvoketjun, sanoo Tuomas Hörkkö.
Yhteistyöllä ratkaisut tulevaisuuden infrasuunnitteluun ja -rakentamiseen
Ramboll Finland Oy:n tekninen johtaja Mikko Leppänen oli koonnut esitykseensä infrasuunnittelun ja -rakentamisen polttavimmat tulevaisuuden haasteet.
Mikko Leppänen.
– Ympäristöasioiden merkitys korostuu, ja energiarakentaminen näkyy aikaisempaa vahvemmin infrasuunnittelussa muun muassa tuulivoimahankkeiden muodossa. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen tuo omat haasteensa; on hallittava huonommille maapohjille rakentaminen ja ratkaistava hulevesiongelmat unohtamatta tulva-asioiden merkitystä suunnittelussa. Myös muuttuvat kaupunkikeskustat ja maanalainen rakentaminen vaativat paljon vuorovaikutusta ja uusia työkaluja. Tulevaisuuden liikkumismenetelmät tarvitsevat jatkossakin toimivan infran.
– Tietomallintaminen on mullistanut infra-alaa ja luonut toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Isojen tilaajien lähteminen panostamaan prosessien kehittämiseen on tehnyt hyvää alalle. Toimintamallit ja rakenteet ovat täydellisesti muuttuneet. Kaikki eivät kuitenkaan ole vielä samalla viivalla, joten on osattava yhdistää vanha kokemus ja uudet toimintatavat. On myös uskallettava jakaa rohkeammin kokemuksia, jotta voimme kehittyä.
– Suomalainen osaaminen on huippuluokkaa. Meiltä vain puuttuu uskallus ottaa siivumme kansainvälisestä infrasuunnittelusta ja -rakentamisesta. Mutta maailmalle kannattaa lähteä yhdessä. Nostetaan pää pystyyn ja tehdään yhteistyötä, niin saamme toimivan infran kaikkiin tulevaisuuden rakentamisen hankkeisiin.
Isot ongelmat nähtävä mahdollisuuksina
Vianovapäivien Keynote Speaker, teknologian tulevaisuuden visionääri Henrietta Kekäläinen vei kuulijat avaruusmatkalle. Monet universumin ongelmista olisivat jo nyt ratkaistavissa teknologian keinoin, mutta siihen toimintaan ei ole huomattu vielä ryhtyä tai ongelma ei ole koettu riittävän kiinnostavaksi.
Henrietta Kekäläinen.
– Isot ongelmat pitäisi ymmärtää isoiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi ja osata ajatella asioita globaalisti. Yrityksen liiketoimintahan saa alkunsa aina ongelmasta, joka halutaan ratkaista. Robotiikan tulo on mitä siistein juttu, sillä kaikkea ihmisen ei pidä tehdä itse. Annetaan roboteille vaikeimmat jutut ja meille sellaiset, jotka on luotu ihmisille paremmin. Mitä enemmän ihmiset voivat käyttää työkaluja, jotka helpottavat arkea, sitä nopeammin he pääsevät eteenpäin ja tekemään lisää fiksuja asioita.
– Mitkä ovat 3D-tulostuksen mahdollisuudet, kun tulostusmateriaalit kehittyvät vielä nykyisestä? Nyt on jo onnistuneesti tulostettu avaruudessa. Mitä etuja syntyykään, kun työvälineitä ei tarvitse enää pakata matkalle mukaan, vaan ne voidaan tulostaa paikan päällä? Kuka olisi uskonut, että auto voi ajaa ilman kuljettajaa, mutta nyt sekin on tapahtunut. On myös huimaa, miten 10 vuotta pyörätuoliin sidottu henkilö lähtee robottijalkojen avulla kävelemään. Parhaillaan kehitetään bakteerikantaa, joka ymmärtää, milloin sen pitää kelluttaa uppoavaa Venetsiaa. Kaiken tämän ihmeellisen teknologian takana ovat lopulta ihmiset, jotka kehittävät ja toteuttavat näitä asioita.
Henrietta Kekäläinen heitti kuulijoille myös tulevaisuuden täkyjä, joihin infra-alan ammattilaiset voisivat tarttua.
– Urbanisaatio on iso asia Suomessa, ja se hakee potentiaaliaan. Sen myötä ihmisen liikkumista pitää tarkastella. Milloin tulevat tiet, jotka lataavat autoja ajomatkan aikana? Miten ylipäätään voitte parantaa tiellä liikkuvien turvallisuutta ja viihtyvyyttä? Mitä 3D-mallinnus voi vielä tuoda alalle, mutta te ette vielä huomanneet sitä kuvitella? Unohdamme usein ajatella, mitkä vaikutukset toimillamme on vuosien päästä, vaikka niitäkin pitäisi ajatella jo nyt. Esimerkiksi jos lopettaisimme fossiilisten polttoaineiden käytön heti, päästöjen seuraamukset ulottuisivat 50 vuotta eteenpäin.
QuadriDCM ja NovapointDCM Easy Access kasvattavat ymmärrystä ja avoimuutta raitiotieallianssissa
Tampereen raitiotiehankkeessa on käynnissä ensimmäisen osan kehitysvaihe, joka päättyy vuoden 2016 aikana. Valmistuttuaan raitiotie yhdistää merkittävimmät asuin- ja työpaikka-alueet. Infrastruktuurin osuus hankkeen 330 miljoonan euron kustannuksista on 250 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan allianssina. Työskentely tapahtuu QuadriDCM-tietomallipalvelimella.
– Kun projektissa on monta osapuolta ja monenlaista kaupunkiympäristöä ja infraa, tarvitaan QuadriDCM:n kaltainen konkreettinen tiedonhallintapalvelin. Yhdistelmämalliin kootaan raitiotiestä tietomallit ja tarvittavat lähtötiedot. Laaja kokonaisuus on jaettu palvelimella tiettyihin hankkeessa sovittuihin hankeosakokonaisuuksiin, sanoo hankkeessa katu- ja ratasuunnittelijana työskentelevä Antti Kiviniemi VR Track Oy:stä.
– Projektirakenne perustuu soveltaen YIV2015-lähtötieto-ohjeeseen. QuadriDCM-palvelin on suorassa yhteydessä NovapointDCM-suunnitteluohjelmistoon, jolla tehdään puolet hankkeen katu- ja raitiotiesuunnittelusta. Myös muilla ohjelmistoilla tehdyt osuudet yhdistyvät samaan tietomalliin palvelimella. Kaikki hankkeen tiedot ovat siis siellä tallessa. Palvelimelta varataan tarvittavia tehtäviä suunnittelutyötä varten. Kun siirrymme katusuunnittelusta rakennesuunnitteluun, pilkomme mallia pienemmiksi osiksi, jotta malli ei kävisi liian raskaaksi. Se ei kuitenkaan haittaa tietomallin yhteiskäyttöä.
– QuadriDCM on lisännyt suunnittelun avoimuutta niin tilaajan suuntaan kuin allianssin suunnitteljoiden välillä. Myös vuorovaikutus ja ymmärrys ratkaisuista helpottuvat sidosryhmien ja tilaajan välillä. Ymmärrystä kasvattaa myös selaimessa toimiva NovapointDCM Easy Access -palvelu, jonka kautta tilaaja pystyy katsomaan suunnittelun etenemistä.
Rodrigo Coloma.
Tampereen kaupungin tietomallikoordinaattori Rodrigo Coloma vastaa Tampereen kaupunkimallista. Mallia hyödynnetään raitiotiehankkeessa vuorovaikutuksessa.
– Vaikka hankkeessa laserkeilataan tarkasti muun muassa linja, siitä puuttuu maisemallinen kaupunkiympäristömalli. Kun kansalaisille havainnollistetaan hankkeen maanpäällisiä rakenteita, esitysten pohjana käytetään kaupunkimallia. Hankkeen eri osapuolet voivat hyödyntää suunnitelmien havainnollistamisessa NovapointDCM Easy Accessia ja NovapointDCM Vieweriä. Kaupunkimallia on käytetty paljon Tampereen viimeaikaisissa hankkeissa, kuten Rantatunnelissa.
– Kaavoittajat ovat kiinnostuneita siitä, miten kaupunkimallia voidaan hyödyntää kaavojen mallintamisessa. Jo kaavaluonnoksissa voitaisiin käyttää yhteistä tietokantaa, kuten QuadriDCM-palvelinta. Se edellyttäisi sitä, että palvelimessa rajapinnat olisivat toimivia ja hyödynnettävissä. Tulevaisuudessa kaupunkimalli menee tietokantaan. Jos QuadriDCM:n tietokanta voitaisiin linkittää kaupunkimallitietokantaan, niin tiedot suunnitelmista siirtyisivät suoraan kaupunkimalliin. Se on tulevaisuutta, jonka toivoisin näkevän pian toiminnassa.
Miten katutila voidaan muuttaa paremmaksi?
Turun kauppatorin uudistaminen on puhuttanut turkulaisia jo parinkymmenen vuoden ajan. Nyt toria ympäröivistä keskustakaduista, noin 14 korttelin alueesta, on tehty tietomallipohjaisesti katusuunnitelmat. Suunnittelija Riku Jalkanen Ramboll Finland Oy:stä esitteli torihanketta havainnollistamisen näkökulmasta.
– Tilaajalla oli selkeä visio haluamastaan. Ehdotimme vaihtoehtoisia ideoita vision toteutuksesta. Teimme kevyet tutkielmat eri poikkileikkauksilla tilan käytöstä. Käytimme Google Sketchupia 3D-mallin tekoon. Mallin avulla sijoitimme kalusteita torin alueella ja pohdimme tilaajan kanssa niiden kokoluokkia. Pystyimme myös tarkastelemaan, oliko esimerkiksi pyöräparkkeja riittävästi ja oikeissa paikoissa.
– Kevyet 3D-mallit eivät olisi olleet riittäviä päätöksentekoa varten eivätkä herättäisi tavoiteltua positiivista keskustelua. Siksi jalostimme kaupunkimallia yhteistyökumppanimme kanssa realistiseksi mainosvideoksi. Emme pyrkineet pelkästään havainnollistamaan katutilojen muutosta, vaan konkretisoimme torin uudistamisesta poikivia mahdollisuuksia. Pienellä vaivalla 3D-mallista sai 360 asteen panoraamakuvia, joilla oli hyvä havainnollistaa tilantuntua virtuaalilaseilla. Mainostoimisto teki hankkeelle lisäksi nettisivut.
– Tekninen tietomalli ei yksistään riitä, koska se ei kerro asiakkaalle tai julkisuudelle niitä etuja, joita suunnitelmalla voidaan saavuttaa. Markkinointivideolla kerrottiin tarina ja osoitettiin suunnitelman vahvuudet. Havainnollistamisen osuus tässä torihankkeessa oli merkittävä, jotta saatiin keskustelu siirtymään riitelystä siihen suuntaan, mikä tilanne parhaimmillaan voisi olla Turussa.
Janne Laine.
Myös Turun kaupungin rakennuttamispäällikkö Janne Laine pitää tietomallin ja animaation hyödyntämistä merkittävänä asiana projektin etenemisessä.
– Hanke on ollut hyvin haastava. Kun suunnittelussa on mukana monen osapuolen edustajat, niin luonnollisesti kaikilla on oma näkemyksensä lopputuloksesta. Mallin avulla on ollut mahdollista esimerkiksi näyttää, miten puu sijoittuu suojellun rakennuksen eteen tai onko esiintymislavan aiottu sijoituspaikka toimiva vai ei. Näiden tarkastelujen avulla on nopeasti päästy kompromissiratkaisuihin.
– Vastustajien pieni ryhmä on saanut äänensä hyvin kuuluville hankkeen kannattajien kommenttien puuttuessa. YouTubessa julkaistu animaatio on kerännyt puolessatoista kuukaudessa noin 25 000 katselukertaa, mikä on iso määrä. Sen myötä keskusteluun osallistuvat nyt hankkeeseen positiivisesti suhtautuvat.
– Ilman torin alle rakennettavaa autoparkkia kaupallinen toiminta keskustassa loppuisi, kun autot eivät enää mahtuisi keskustaan. Autojen siirtyminen katupysäköinnistä maan alle laukaisee keskustan maanpäälliseen kehitykseen. Maanpäällisistä rakenteista on ensimmäisen arkkitehtiluonnoksen mallikuvat, ja maanalaisten rakenteiden suunnittelu starttaa kevään aikana. Rakentamaan päästään aikaisintaan vuonna 2017.
Mallipohjainen kaupunkisuunnittelu
BST-Arkkitehdit Oy:ssä kaikki suunnittelutyöt tehdään mallintamalla. Yrityksen BIM-neuvosto vakioi toimintatavat ja kouluttaa henkilökuntaa.
– Mallipohjaisuus on arkipäivää arkkitehtisuunnittelussa. Työt aloitamme suoraan tietomallinnusohjelmassa Autodesk Revitissä. Tietosisällön määrä vaihtelee tilaajan tarpeista riippuen. Kaupunkisuunnittelussa suunnittelutyö pirstoutuu moniin eri järjestelmiin, mutta Autodesk Infraworksissä voidaan tuoda eri järjestelmissä tuotettu aineisto yhteen ja tarkastella sitä kokonaisuutena, kertoo toimitusjohtaja ja BIM-johtaja Sergej von Bagh BST-Arkkitehdit Oy:stä.
– Tietomallissa pystytään tarkastelemaan tarkasti kaavallisia tavoitteita, kuten pinta-alatavoitteiden saavuttamista, tehokkuutta, asuntojakaumia sekä viihtyvyyttä ja sovitusta ympäristöön. Tampereella pohjakartta saadaan DWG-muodossa kaupungin omassa koordinaatistossa. Suunnittelu tehdään Autodesk Revitissä projektikoordinaatistossa, minkä jälkeen malli eksportoidaan muihin järjestelmiin oikeassa sijainnissa kaupungin koordinaatistojärjestelmässä.
– Autodesk Revit toimii myös isoissa projekteissa, joiden parissa työskentelee useampi arkkitehti. Mallia voidaan avata osina, jolloin mallin kanssa on kevyempi työskennellä. Autodesk Infraworks pystyy yhdistämään lähtötietoja eri järjestelmistä ja lähteistä. Se on ollut ylivoimainen työkalu, kun halutaan visualisoida arkkitehdin aluesuunnitelma osana suurempaa kokonaisuutta ja tarkastella hanketta eri lähestymissuunnista. Livemallin teko on lisäksi todella nopeaa. Olemassa olevien rakennusten ja ympäristön tarkkaan mallintamiseen voidaan hyödyntää laserkeilattuja pistepilvimalleja tehokkaasti.
Tiivistynyttä yhteistyötä
Idar Kirkhorn.
Vianova Systems AS:n toimitusjohtaja Idar Kirkhorn kertoi Suomen ja Norjan kanssakäymisen tiivistyneen sen jälkeen, kun Trimble viime vuoden puolella osti Vianovan Systems AS:n. Novapoint-tuotteet ovat tunnettuja Pohjoismaissa, mutta Vianova Systems AS halusi saada jalansijaa myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Isot asiakkuudet haastoivat yrityksen hakemaan kasvua, ja Trimble vastasi monilta osin vaatimuksiin.
Autodesk AB:n Suomen ja Baltian alue-edustaja Jukka-Petteri Neuvonen kuvasi Autodeskin elävän yrityshistorian suurinta muutosta yrityksen siirtyessä pilvitoimitusmalliin. Autodeskin uusi
tuoteratkaisu BIM360 on herättänyt kiinnostusta. Sen myötä sama tietomalli on käytettävissä digitaalisessa arvoketjussa yhä pidemmälle – mobiilisti työmailla ja tulevaisuudessa kiinteistöhuollossakin.
– Se, miten ihmiset työskentelevät ja käyttävät tietoa ja älykkäitä ratkaisuja, vaikuttaa olennaisesti infran suunnitteluun. Sensorit lisääntyvät tiestössä ja datan käsittelymahdollisuudet kasvavat. Tietokoneohjatut robotit tekevät raudoitukset ja hitsaukset. Ovatko 3D-tulostetut sillat tulevaisuutta? Olennaista on muistaa, että jo suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa 30 prosenttiin kohteen ylläpitokustannuksista.
Yleisöä Vianovapäivillä.
Kuvat: Laura Vesa