Konduktöörit ja navigaattorit paiskivat töitä, kun 150 osallistujaa hankkiutui vuoden 2017 Vianovapäiville Lappeenrantaan, Etelä-Karjalan maakuntaan. Perillä odotti Holiday Club Saimaa ja kaksi päivää tiukkaa asiaa infra-alan ohjelmistojen käyttökokemuksista, tulevista ohjelmistouutuuksista ja infra-alan tulevaisuudesta.
Vianovapäivien osallistujilla oli yhteinen huoli, miten nuoret saataisiin hakeutumaan infra-alan ammattilaisiksi kouluttaviin oppilaitoksiin ja koulutusohjelmiin. Civilpointin toimitusjohtaja Tuomas Hörkkö on omalta osaltaan muuttanut murehtimisen johtamansa yrityksen käyttövoimaksi ja julkisti Vianovapäivien aloituspuheenvuorossa Civilpointin panostuksen nuorten houkuttelemiseksi.
– Infra-ala on konservatiivinen ja haluamme tehdä siitä houkuttelevamman uusille osaajille heidän ehdoillaan. Myös asiakaskuntamme on nuorentunut ja olemme jatkossa entistä aktiivisemmin läsnä Twitterissä, LinkedInissä ja Facebookissa. Kerromme alasta keskustellen ja viemme asioita eteenpäin. Tarjoamme nuorille printin sijaan digitaalista aineistoa ja siihen liittyen sivustouudistuksemme yhteydessä on avattu myös uusi videokirjasto, Tuomas Hörkkö kertoi.
Sopimusasiakkaiden saatavilla olevan videotutoriaalikirjaston kehittäminen ja laajentaminen jatkuvat edelleen.
Kokemuksia tietomallinnuksesta suunnittelijoiden ja rakentajien näkökulmasta
Tiedon hallinta on noussut yhä suurempaan asemaan infrahankkeissa. Ensimmäisen seminaaripäivän aikana yleisö sai napakat esittelyt kolmen ison hankkeen kulusta ja tietomallintamisen hyödyistä niiden etenemisessä. Esityksissä kerrottiin käytännön kokemusten avulla, miten tietovirtoja hallitaan ja miten ne pidetään mahdollisimman eheinä tilaajan, suunnittelijan, rakentajan ja ylläpidon välillä. Esityksissä korostettiin detaljisuunnittelun ja rakentamisen yhteyttä, mutta yhtä lailla tietoja hyödynnetään myös aikataulutuksessa ja kustannushallinnassa.
Kehä I Keilaniemi
Juha Vahvelainen
Sweco Finland Oy:n tiesuunnittelija Juha Vahvelainen kertoi rempseän rehellisessä esityksessään, miten tietomallipalvelin on toiminut työkaluna ja tiedonhallinnan välineenä Kehä I Keilaniemi -hankkeessa. Suunnittelua ja rakentamista on vahvasti raamittanut se seikka, että työt on tehty kalliolla tiiviisti rakennetun alueen keskellä.
– Tietomallipalvelin pakottaa yhteistoimintaan, mikä on se paras juttu. Niin tilaajan, suunnittelijan kuin rakentajankin on mietittävä, mitä kaikkea ja missä formaatissa malliin tuutataan. Hyödynsimme Novapointin tietomallia väylien suunnitteluun ja saimme siihen hyvin tukea Civilpointilta. Etenkin versio 19 on erinomainen työkalu, sillä sen avulla ramppien sovittaminen on huolettomampaa. Vielä kaipaisin siihen toiset lisäpinnat jonnekin täytön jälkeen, kun on niin paljon yhteen niputtamista, Juha Vahvelainen vinkkasi.
Kehä I Keilaniemi -hankkeessa muun muassa tunneleiden, tukimuurien ja reunakivien mallintaminen tehtiin puolen sentin tarkkuudella, mikä on Vahvelaisen mukaan vaatinut näpyttelyä etenkin 3D-maailmassa.
Kyösti Kanerva, Mikko Alilonttinen ja Heikki Lehkonen
TaaLa
Pöyryn projektikoordinaattori Kyösti Kanerva, Rambollin tietekniikan pääsuunnittelija Mikko Alilonttinen sekä Skanskan kehitysinsinööri Heikki Lehkonen vakuuttivat olevansa puheväleissä allianssimallilla läpiviedyn TaaLa-hankkeen jälkihöyryissä.
– Allianssimallilla vedetty hanke on ollut positiivinen kokemus. Meillä on ollut hyvä porukka ja keskustelu on ollut avoimempaa, mihin porukka on yleensä tottunut, kertoi Kyösti Kanerva allianssin yhteisessä esityksessä.
TaaLa-hankkeessa eli valtatie 6:n Taavetti-Lappeenranta -osuuden perusparannuksessa Skanskalla ja Pöyryllä on ollut yhteinen Tekla Civilin rakentajan ja suunnittelijan jaettu tietokanta. Sen ansiosta rakentajalla on ollut hyvinkin reaaliaikaisesti käytettävissään kaikki suunnitteluaineisto ja suunnittelijalla työmaan tuottama tieto. Kokemusten mukaan aikaa on säästynyt ja virheet vähentyneet, kun suuren työmaan tietoja ei ole tarvinnut siirrellä sähköpostitse tai projektipankin kautta.
TaaLa-hankkeen kaikkien toimijoiden käytössä on ollut Tekla BIMsightin yhdistelmämalli. Sen käyttö jäi ennakoitua vähäisemmäksi, mutta malli on kuitenkin herättänyt ajatuksia tulevaisuuden mahdollisuuksista.
– Meidän näkökulmastamme se voisi toimia keskusteluympäristönä, jossa suunnittelijat saavat tietoa asukkailta ja rakentajalta, ja toisaalta eri sidosryhmät voivat seurata suunnitelman etenemistä, Kanerva kertoi.
Sami Ruski
Tampereen Rantatunneli
Suomen pisin maantietunneli Tampereen Rantatunneli saatiin mallintamalla liikennekäyttöön puoli vuotta etuajassa, kertoi A-Insinöörit Oy:n suunnittelija Sami Ruski esityksessään. Tunnelien verhousrakenne törmäyselementteineen ja yhdyskäytävärakenteineen mallinnettiin Autodesk Revitillä ja olosuhteiden puolesta haastavimmat sillat Tekla Structuresilla. Väyläsuunnittelut tehtiin mallipohjaisesti Tekla Civilillä IM2-määritysten mukaisesti.
– Allianssiurakan laatutavoitteet saavutettiin ja jopa ylitettiin huolellisen tutkimus- ja suunnittelutyön ja tiiviin yhteistyön avulla, Sami Ruski kertoi mallintamisen rahanarvoisista hyödyistä.
Vientikelpoista huippuosaamista
Toisen seminaaripäivän aikana osallistujat saivat valita mielenkiintoisimmat tietoiskut SITECH Finlandin, Trimblen, Geotrimin ja Civilpointin teknologioista ja sovelluksista, niiden uusista ominaisuuksista sekä syventäviä esityksiä tiedonhallinnan ja tietomallintamisen maailmasta.
Seminaaripäivän esitysten kirvoittamat ajatukset tiivistyivät Vianovapäivien viestiseinälle lähetetyssä kysymyksessä: onko suunnittelu tulevaisuuden vienti- vai tuontiala?
– Vastaukseni on kyllä. Suomessa halutaan tehdä ja kehittää itse, vaikka voisi ottaa mallia muilta. Sen ansiosta meillä on paljon vientikelpoista huippuosaamista ja sille on kysyntääkin, kunhan turha kainostelu karsitaan pois. Tietomallinnus on Suomessa huippulaadukasta verrattuna ihan lähimaihinkin, vastasi johtaja Peter Molin Ramboll Finland Oy:n infra ja liikennepalveluista.
Civilpointin väki kiittää! Varaa kalenteristasi tilaa ensi vuoden Civilpoint-päiville, jotka järjestetään 11.-12.4.2018.