Pitkäjänteinen jatkuva kehitys plus nopeat opit pilottihankkeista, siinä on infra-alan digitalisaation menestysresepti. Toki Suomi on saanut globaalia etunojaa teknologisista innovaatioistaan. Rakentamisalat hyötyvät nyt älypuhelinten, paikannusteknologioiden, pilvipalveluiden, laserkeilauksen ja jopa peliteollisuuden mahdollistamista keinoista tiedon hallintaan ja jakamiseen.
Haastattelimme infra-alan digitaalisesta tulevaisuudesta suurimman tilaajan eli Liikenneviraston infraBIMin kehittämispäällikkö Tarmo Savolaista sekä suunnittelu- ja konsultointitoimisto Rambollin toimitusjohtaja Kari Onniselkää.
InfraBIMin kehittämispäällikkö Tarmo Savolainen, Liikennevirasto
Miten kattavasti infra-ala on tällä hetkellä digitalisoitunut?
Tarmo Savolainen: Nyt on meneillään BIM-buumin transformaatiovaihe. Alan ammattilaiset ovat koko ajan tietoisempia tietomallinnuksesta ja muista digitaalisista mahdollisuuksista, ja niitä myös otetaan käyttöön. Liikennevirastossakin tahtotila on kova: otamme käyttöön BIMiä projekti kerrallaan ja kehitämme koko alan digitalisaatiota tukevia asioita, kuten tiestötietojärjestelmää ja suunnitelma- ja toteumatietovarastoa. Vuoden 2018 lopussa päättyy Liikenneviraston 35 miljoonan euron digitalisaatiohanke, jolla uudistetaan liikenne-, väylä- ja liikkumistietojen tuottaminen, ylläpitäminen ja jakelu.
Kari Onniselkä: Suomessa pitkäjänteisesti tehty työ infran digitalisaation edistämiseksi alkaa kantaa hedelmää esimerkiksi yhteisten inframallivaatimusten muodossa. Viimeisen vuoden aikana on muuttunut paljon: BIM on siirtynyt juhlapuheista ja seminaareista kokeiluiksi ja tekemiseksi. Helmikuussa Tampereella järjestetyssä InfraBIM Open -tapahtumassa oli hyviä ja konkreettisia esimerkkejä, miten uusia asioita uskalletaan soveltaa arkeen, ja miten tietomallinnus on otettu käyttöön. Pidän tärkeänä, että hyvistä ja huonoista kokemuksista otetaan nopeat opit, ja kaikki osapuolet vauhdittavat kehitystä omien mahdollisuuksiensa mukaan.
Mikä on pilottihankkeiden merkitys?
Tarmo Savolainen: Pilottien kautta yritetään löytää uusia, parempia toimintatapoja, ja jokainen pilotti vie käytäntöjä omalla tavallaan eteenpäin. Vuonna 2017 meillä oli monia erilaisia hankkeita, joilla pilotoitiin muun muassa riskien, kustannusten ja ratojen turvalaitteiden tietomallintamista sekä erilaisia tietomallityökaluja.
Kari Onniselkä: Pilottien avulla viedään asioita eteenpäin ja opitaan, miten digitaalisia prosesseja voidaan tehostaa. Jos joku asia ei lähde toimimaan, niin se kannattaa lopettaa ajoissa. Eniten opettelemista on siinä, miten eri toimijat saadaan tekemään yhteistyötä nopeasti. Pilottien välityksellä voimme myös Rambollissa ymmärtää entistä paremmin asiakkaidemme tarpeita.
Mikä rooli tilaajilla ja konsulteilla on alan kehittymisessä?
Tarmo Savolainen: Jos tilaaja ei ota ja vaadi uusia tapoja käyttöön, ei kehitystä tapahdu. Tilaajan on määriteltävä, millaisia uusia standardeja ja tapoja hankkeessa vaaditaan, sekä valvottava, että vaatimukset täytetään. Kaikessa toiminnassa on tärkeää kustannustehokkuus, ja Liikenneviraston tapauksessa valvomme, että veronmaksajat saavat rahoilleen vastinetta.
Kari Onniselkä: Suomen kilpailukyvyn varmistaminen ja tuottavuuden parantaminen ovat koko Suomen haaste ja meidän kaikkien vastuulla. Molemmilla osapuolilla on tässä yhtä tärkeä rooli. Konsulttitoimistona tehtävämme on tuoda esille tehokkaampia toimintatapoja. Vuoden aikana on tehty tosi isoja muutoksia. Kaipaisin vielä enemmän rohkeutta ja kokeilevuutta, joiden avulla mielikuva verkkaisesti kehittyvästä toimialasta nujerretaan lopullisesti.
Toimitusjohtaja Kari Onniselkä, Ramboll Finland Oy.
Miltä tulevaisuus näyttää siirtymävaiheen jälkeen?
Tarmo Savolainen: Uskon, että tulevaisuudessa tiedonhallinta on entistä sujuvampaa. Kun mallintamista ja yhteisiä tiedonhallinnan standardeja otetaan enemmän käyttöön, se vähentää esimerkiksi suunnitelmien välisten tiedonsiirtojen tiedon uudelleen generointia. Tiedon virtaus läpi infran elinkaaren on sujuvampaa, josta hyötyvät kaikki, koska samalla rahalla saadaan aikaan vähän enemmän.
Kari Onniselkä: Seuraavaksi digitalisoinnissa siirrytään yksittäisistä käyttöönottokokeiluista ekosysteemiajatteluun: miten digitaalisuus saadaan kokonaisvaltaisesti mukaan erilaisiin prosesseihin ja toimintoihin, ja sitä kautta hankkeisiin. Digitalisoinnin ansiosta päätösvaltaa siirtyy enemmän kuluttajalle ja käyttäjälle. Isojen ja vaikeasti hahmotettavien infrahankkeiden suunnittelun alkuvaiheessa tarjotaan entistä parempia visualisointeja, työkaluja ja prosesseja, joilla päätöksentekijöitä ja kuluttajia osallistetaan mukaan vaikuttamaan. Työmaihin liittyy myös rakentamisen ja sen prosessien robotisaatio ja keinoäly, jotka voivat mahdollistaa työskentelemisen jopa vuorokauden ympäri.
Miten avoin tietomalli -ajattelu etenee?
Tarmo Savolainen: Kansainvälinen standardointi edistyy, ja uskon infran IFC-tiedonsiirtostandardiin. BIM on tähän asti ollut suunnittelun ja rakentamisen työväline, mutta tulevaisuudessa sen hyödyt painottuvat myös kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan. Standardit mahdollistavat BIMin hyödyntämisen myös pienemmissä projekteissa.
Kari Onniselkä: Uskoisin, että alalle tulee uusia ohjelmistotoimittajia, jotka kehittävät markkinoille avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmia. Ohjelmat sopivat tulevaisuudessa paremmin yhteen, ja sitä kautta niiden hyödyt ja käyttömahdollisuudetkin kasvavat. Digitaalinen murros ja yhteiset rajapinnat avaavat suomalaisille startup-yrityksille hyvän sauman tarjota osaamistaan.
Milloin omaisuudenhallinta ja kunnossapito hyötyy tietomallista?
Tarmo Savolainen: Suunnittelun ja rakentamisen aikana tulee jo nykyään omaisuudenhallinnan kannalta arvokasta tietoa, joka luovutetaan meille malleissa. Toki sen tiedon hyödyntäminen onnistuisi nykyistä paremmin, ellei välissä tarvittaisi ylimääräistä tiedon generointia. Tiedonhallinnan sujuvoittaminen voisi olla tässäkin seuraava askel.
Kari Onniselkä: Kiinteistöpuolella Ramboll kehittää elinkaaren hallintamallia, jolla saadaan eri järjestelmistä dataa eri tarkoituksiin huolto- ja ylläpitovaiheessa. Kehitystyö tulee laajenemaan myös infrapuolelle. Uskon, että viiden vuoden kuluttua hallintamallia käytetään infrankin kunnossapidossa toimivaksi havaittuna työkaluna.