Liikennevirasto on vuoden 2017 alusta lähtien edellyttänyt, että kaikissa käynnistettävissä hankkeissa tulisi käyttää tietomallinnusta. Pääosin tämä on hankkeissa onnistunutkin. Ainoastaan joissain korjausvelkahankkeissa ei välttämättä ole mallintamalla tehtyjä suunnitelmia.
– Liikennevirastossakin elämme murrosvaihetta, eikä tietomallinnus ole vielä kaikille tuttua. Se vaatii myös meiltä panostusta, että pääsemme itse mallinnusmaailmaan sisään. Edessä on vielä paljon kouluttautumista ja toistemme sparraamista, että meillä olisi parhaat tietomallintamisen metodit toisillekin jaettavissa, kertoo Liikenneviraston projekti-insinööri Akseli Nurmi.
Mallipohjaista tiesuunnitelma-aineistoa on käytetty esimerkiksi valtatie nelosen hankkeissa, joissa tavoitteena on ollut toteumamallin päivittyminen rakentamisen edetessä. – Reaaliaikaisuus on suhteellinen käsite rakennusalalla, Nurmi naurahtaa. – Työmaasta riippuen osasta tulee päivittäin tarketietoja. Käytännössä oletetaan, että suunnitelmamalli on myös toteumamalli, kun tarkemittaus osoittaa, että toleranssit täyttyvät. Poikkeamat viedään suunnitelmamalleihin. Sanoisin, että tavoite on toteutunut hyvin.
Liikennevirasto on käynyt eri urakoissa läpi missä formaatissa ja miten koodattuna toteumatietoa malleihin palautetaan. Tietoa saadaan tiekerrosrakenteiden lisäksi muun muassa putkista, kaivoista ja varusteista.
Akseli Nurmi, Liikennevirasto
Kokemuksia BIMin hyödyistä
Viimeisimmässä Äänekosken urakassa on sovittu, että suunnittelija toimittaa suunnitelmamallit Trimble Connect -palvelimelle, josta tilaaja voi ladata mallit omaan Tekla Civil -projektiin. Ratkaisu on toiminut hyvin, ja entisestä dumppien kanssa säätämisestä on päästy eroon. Hankkeissa mallinnusta käytetään hankkeen analysoinnissa, rakentamisen koneohjauksessa ja mallipohjaisessa laadunvarmistuksessa sekä määrälaskennoissa.
– Yksi parhaita puolia on määrälaskennan tuottama luotettava data. Varsinkin, jos on yksikköhintaperusteisia urakoita, tai osia, joissa maksetaan toteutuneista määristä, on mallipohjaisesti helppo todentaa, paljonko valmista on oikeasti syntynyt. Laskentaperiaatteet käydään läpi yhdessä, Nurmi kertoo.
Hänen mukaansa BIMin mahdollistama koneohjaus lisää rakentamisen vauhtia, mutta myös tarkkuutta. Toteumamallin avulla voi varmistaa, että laatu on sovittua.
– Laadunvarmistuksessa mahdollisuus verrata tarkepisteitä tai vaikka pistepilveä malliin on ollut loistava esimerkiksi takuuajan seurannassa. ST-urakoissa on viiden vuoden takuu, jonka päätteeksi täytyy tarkistaa, että rakenteet ja meluvallit ovat tilatun mukaiset. Silloin erot ja muutokset näkyvät malliin vertaamalla, mikä on todella kätevää. Malli voidaan myös kytkeä mittalaitteisiin ja tilaajakin voi tehdä helposti pistokokeita luiskakaltevuuksista, leveyksistä ja pinnan tasosta, Akseli Nurmi luettelee.
Vielä ei suurissakaan tiehankkeissa olla siinä vaiheessa, että kaikki hankkeeseen liittyvä keskustelu ja tiedonvaihto käytäisiin tietomallin äärellä. – Avoin ja malliin liitetty kommentointi projektista olisi kätevä ratkaisu. Jatkossa varmasti otamme tämänkin ominaisuuden käyttöön. Hyvä tiedonhallinnan sääntö olisi, että ei enää sähköpostitulvaa, Nurmi toteaa.
2D-formaattien hyödyntäminen
Aivan vielä ei Liikennevirastollakaan ole kokemusta toteumamallin hyödyntämisestä parannushankkeiden suunnittelun pohjana, mutta ohjelmistot ymmärtävät toki muitakin formaatteja.
– Kyllä ohjelmat mahdollistavat sen, että edellisen urakan ei ole pakko olla ollut täysin mallinpohjainen. Esimerkiksi Tekla Civiliin menee DWG ja monta muuta formaattia, jolloin suunnitelma saadaan oikeaan koordinaatistoon ilman 3D-malliakin. Sekin jo helpottaa jatkosuunnittelua ja antaa hyvän pohjatiedon, Nurmi kertoo.
Valtatie neloselle lisätään ohituskaistoja välille Joutsa-Kanavuori, minkä suunnittelussa tätä mahdollisuutta on hyödynnetty. Nelostien edellinen urakka on valmistunut vuonna 2010 ja ohituskaistojen rakentaminen alkaa syksyllä 2018.
– Nyt on kerätty DWG:tä ja vanhoja suunnitelmadumppeja ja katsottu, mitä edellisessä vaiheessa on tehty, ja millaista materiaalia siitä on. Tätä kokonaisuutta pystymme vertaamaan nykytilanteeseen. Tulevaisuudessa mallipohjaisen aineiston hyödyntäminen jatkourakoissakin on paljon yksinkertaisempaa, Akseli Nurmi toteaa.