OpenBIM eli avoin tietomalli tarkoittaa, että tietoa luovutetaan hankkeen vaiheesta toiseen avoimesti ja tehokkaasti riippumatta käytettävästä ohjelmistosta tai laitteista. Haastattelussamme Trimblen Customer Strategist Erkki Mäkinen kertoo, miten avoimuus infra-alan ohjelmistoissa jo nyt näkyy, ja kuka OpenBIMistä hyötyy.
Erkki Mäkinen, mikä OpenBIMin perusajatus on?
Kansainvälinen infra-alan yhteisö buildingSMART International ajaa ajatusta, että talonrakennuspuolen esimerkin mukaisesti infra-alallakin tuotetaan yhteiskäytettävää tietoa. Tavoitteena on helpottaa koko rakennushankkeen elinkaaren aikaista yhteistyötä tuottamalla yhteensopivia ja yhdessä toimivia ohjelmistoja ja järjestelmiä hyödyntämällä avointa tietomallia, standardeja ja prosesseja.
Nykyisin toimivin tapa toteuttaa avointa tietomallinnusta on IFC-tiedostomuodon käyttäminen.
Käytettäviksi formaateiksi on toki muitakin kandidaatteja, kuten paikkatietoa koskevia OGC-standardeja ja LandXML-standardi, johon suomalaisten infratietojen siirtoon kehittämä Inframodel-formaattikin perustuu.
Milloin OpenBIM on infrapuolellakin konkretiaa?
Suomessa keskustellaan aktiivisesti OpenBIMin mahdollisuuksista. Yksi merkittävä hyöty on, että kansainväliset standardit mahdollistavat, että hankkeissa on käytettävissä laaja osaajien joukko.
Talonrakennuspuolella avoimuudesta on puhuttu jo pidempään, ja käytännössä se on näkynyt IFC-formaatin tukemisena. Nyt selvitellään ja kokeillaan, miten hyvin IFC-formaatti soveltuu infra-alalle.
Kuten infra-alan digitalisoinnissa muutenkin, ovat Pohjoismaat myös avoimen tietomallin hyödyntämisessä muuta maailmaa edellä. Trimblelle on tärkeää, että standardit ovat avoimia yhteistyölle ja kaikille projektissa toimiville, sillä sujuva digitaalinen tietovirta läpi infran elinkaaren tuo tehokkuutta hankkeisiin, kunnossapitoon ja infraomaisuuden hallintaan.
Erkki Mäkinen, Trimble
Kuka avoimista standardeista ja prosesseista hyötyy?
Trimblen ajattelumalli lähtee siitä, että ei tehdä osaoptimointia esimerkiksi suunnittelussa, vaan optimoidaan koko infran elinkaarta, jolloin avoimen tietomallin avulla toteutettu kokonaisuus on mahdollisimman edullinen ja mielekäs. Tästä suurimmat hyötyjät ovat tilaajat ja omistajat.
Kun käytettävät ohjelmistot toimivat yhdessä, ja niitä käytetään järkevästi, tietomalliin syötetty tieto jalostuu aina seuraavaa rakennusvaihetta varten. Koko elinkaaren aikana jalostunut, hyvin yksityiskohtainenkin tietopaketti arkistoidaan tilaajan rekisteriin, jossa se on jälleen käytettävissä korjauksia tai vaikka tien leventämistä suunniteltaessa.
Miten OpenBIM vaikuttaa alan toimijoihin?
Uskon, että se avaa kilpailua monessa infran elinkaaren vaiheessa. Myös ohjelmistopuolella voi syntyä uutta tarjontaa, kun ohjelmistokehittämisessä voi hyödyntää avoimia ohjelmistorajapintoja ja koodata avoimien formaattien päälle. Ei tokikaan tarvitse lähteä kehittämään tuotteita koko infran elinkaaren hallintaan, vaan luodaan yhdessä alan eri toimijoiden kanssa toimintaympäristöä, missä tietoa hallitaan siten, että se antaa avoimet mahdollisuudet eri toimijoille käyttää sellaisia ohjelmia kuin he haluavat. Tämä tarjoaa myös ohjelmistokehittäjille mahdollisuuden kehittää ja innovoida järkeviä tuotteita.
Avaako OpenBIM kilpailua konsulttipuolella?
OpenBIM mahdollistaa pienempienkin konsulttitoimistojen kilpailemisen hankkeista, kun kaikilla on keskenään yhteensopivat tavat luoda ja tallentaa tietoa. Rakennussuunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto voi helpommin kytkeytyä vaikka siltasuunnittelijan kanssa, jolloin sillat ja tiet pelaavat paremmin yhteen. Tämä tarjoaa pienille, osaaville yrityksille hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa, kun suppean alan erikoisosaamisella voi päästä isoihinkin projekteihin mukaan. Isot toimijat taas hyötyvät pienten toimistojen erikoisosaamisesta.
Työyhteenliittymiä ja ryhmittymiä voi muodostaa parhaan osaamisen, ei käytössä olevien ohjelmistojen perusteella. Tämä antaa mahdollisuuden parempaan suunnitteluun ja rakentamiseen.
Mitä uhkia OpenBIM tuo tullessaan?
IFC-pohjaisia formaatteja on kehitetty myös infra-alalle kansainvälisesti: ranskalaiset ovat olleet aktiivisia IFC Bridgen kehittämisessä, Etelä-Korea aloittaa IFC Roadin kehittämisen ja Kiina vie IFC Rail -formaattia eteenpäin. Jos emme pystyisi sovittamaan omaa toimintaamme kansainväliseen kehitykseen ja seuraamaan sitä, niin voisimme jäädä hieman yksin.
Kansainväliset formaatit eivät palvele aina yksityiskohtaisesti jokaisen maan markkinoita, jolloin prosesseja voidaan tukea lisäpalikoilla, jotka huomioivat eri keliolosuhteet ja esimerkiksi teiden ja katujen rakennekerrokset. Suomalaisilla yrityksillä voisi olla haasteellista toimia maamme rajojen ulkopuolella pelkästään kansallisten formaattien varassa.
Uhkakuva ei ole todennäköinen, sillä Suomi on avoimen ajattelutavan edelläkävijä. BuildingSMART Finland toimii aktiivisesti ja sen Infra Roomissa on hyvin edistyksellistä ja osaavaa porukkaa. Suunnittelujärjestelmät kommunikoivat paremmin keskenään helmikuussa 2018 käyttöönotetun Infrmodel4-standardin avulla. Trimble on vahvasti mukana OpenBIM-toiminnassa, ja seuraamme alan etenemistä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Miten OpenBIM näkyy Trimblen ohjelmistoissa?
Meillä on Suomessakin paljon käytetty tiedonhallinnan ohjelmisto Trimble Connect, joka ei ole kytketty vain Trimblen ohjelmistoihin, vaan siihen pääsevät myös kolmannet osapuolet kiinni. Avoimet rajapinnat mahdollistavat myös lisäpalikoiden rakentamisen, kuten Civilpoint jo suunnitteleekin. BIM Level 2 -mahdollisuuden tarjoava Trimble Connect sopii avoimeen yhteistoimintaan eri ohjelmistojen ja toimijoiden kesken.
Myös Trimble Quadri on avoimeen tietomalliin perustuva yhteistyöalusta, jonka avulla voidaan kerätä ja jakaa tietoa eri infra-alan toimijoiden kesken BIM Level 3 -tasolla. BIM Level 3 -taso mahdollistaa infra-alan toimijoille yhteistyön, jossa eri toimijat voivat työskennellä saman mallin ja tiedon ympärillä samanaikaisesti ja nähdä osapuolten tekemät muutokset, merkinnät ja kommentit reaaliajassa.