Moni luulee, että 3D-tietomalli tarjoaa aina tarkempaa tietoa kuin 2D-piirustus. Pelkästään yhdellä tekniikalla ei kuitenkaan pärjää, vaan tarvitsemme erilaisia hyviä työkaluja yhdessä.
2D- ja 3D-maailman vastakkainasettelu näkyy omassa työssäni esimerkiksi määrälaskennan puolella. Kun kysyn mitä PDF/CAD-määrälaskentaohjelmaa yritys käyttää, BIMistä innostuneet kuittaavat, ettei meillä lasketa mitään papereista. Tämä kertoo lähinnä siitä, kuinka kaukana ollaan rakennusalan todellisuudesta.
Esimerkiksi elementtimäärien laskentaan tietomalli soveltuu hyvin. Tietomallista saatuja tietoja joudutaan kuitenkin aina täydentämään perinteisten suunnitelmien avulla esimerkiksi elementtien aukkojen, ohennuksien ja sahausmetrien osalta, koska näitä tietoja ei löydy suoraan mallista helpossa muodossa.
Tilapohjaisessa laskennassa pärjää hyvin 3D-mallilla, mutta siitä on yleensä melko vaivalloista laskea yksistään kaikki kohteen pintamateriaalien määrät. Tietomallista saadaan helposti ja nopeasti tietyn tarkkuusluokan asiat tai kappalemäärät, mutta rakennusosan tarkkoihin toteutusmääriin ja kustannuksiin tarvitaan myös 2D-aineistoa.
Kuka käyttää vähiten paperia?
Tietomallipohjainen suunnittelu ei ole sama asia kuin 3D-malli. Rakennushanke voi olla tietomallipohjainen ja suunnittelua voidaan tehdä mallipohjaisesti, mutta se ei tarkoita sitä, että perinteisiä suunnitelmia ei käytettäisi ollenkaan. Rakennusvalvonnan lupaprosessi hoituu tulevaisuudessa tietomallipohjaisesti, mutta tietomalli ei ole esimerkiksi arkistointiin hyväksyttävä tiedostoformaatti.
Jotenkin on silti syntynyt käsitys, että on olemassa ainoastaan 3D:tä hyödyntäviä rakennusprojekteja. On naiivia sanoa, ettei 2D:stä ole enää mitään hyötyä. Nykyajan suunnitteluohjelmatkin mahdollistavat suunnittelun sekä 3D- että 2D-näkymissä samanaikaisesti. Varmasti pystyttäisiin rakentamaan kokonaan ilmankin 2D-aineistoa, mutta onko se jotenkin tavoiteltavaa? Mallipohjaisen suunnittelun idea on saada rakennusteollisuutta tuottavammaksi ja tehokkaammaksi.
2D-maailma ei tietenkään tarkoita sitä, että suunnitelmien pitää olla oikeasti paperilla – minäkin vihaan paperia. 2D-kuvan ei tarvitse olla edes PDF-tiedosto. Tietomallistakin voi tehdä 2D-projektion, leikkauskuvan tai plaanikuvat. 2D-suunnitelmissa on vakioituneet piirrostavat ja merkinnät sekä tuttu näkymä. 2D-suunnitelmien katsominen tabletilta on nopeaa, ja linkitysten avulla suunnitelmasta pääsee esimerkiksi suoraan elementin lappukuvaan.
Miksi urakoitsijan pitää pärjätä pelkällä 3D-aineistolla?
Markkina tarjoaa urakoitsijoille tällä hetkellä lähinnä 3D-malleja, eikä tietomalliohjelmistoissa ole mahdollisuutta tutkia asioita yksinkertaisemmin 2D:ssä. Miksi suorittavan porukan pitäisi pärjätä pelkällä 3D:llä, kun suunnittelijatkaan eivät sitä tee? Kun tehdään mallipohjaista suunnittelua, mukana on aina 2D- ja 3D-maailma. Perussuunnittelu toteutetaan kaksiulotteisena, ja sitä tarkastellaan kolmiulotteisena.
Kaikille 3D-työskentely ei ole hyödyksi, eikä sitä mielestäni pitäisi tyrkyttää jokaiseen tarpeeseen. Mikään tietomalli ei vielä pidä sisällään kaikkea dataa, jota rakentamiseen tarvitaan. Level of detail on aina sovitettu niin, että se palvelee suuria linjoja. Tietomalli on hyödyllinen yhteensovittamista ja kokonaiskuvaa varten, mutta detaljitasolla käännytään yleensä 2D-maailmaan. Tiedonsiirtoformaatit, kuten IFC, eivät myöskään vielä tue niin tarkkaa tasoa kuin mitä ohjelmistot pystyvät tuottamaan.
Erilaisia työkaluja eri tarkoituksiin
Jokaisen ohjelmiston kanssa pitää miettiä käyttötarkoitus. Kun puhutaan esimerkiksi suunnitelmien ristiriidattomuudesta ja yhteensopivuuden tarkastelusta, PDF:llä ei tee tuon taivaallista. Siinä kohtaa ei kannatakaan kilpailla 3D-malleja vastaan. Suunnitelmamuutosten vertailua voidaan tehdä monella eri työkalulla 2D:ssä tai 3D:ssä, ja on hyvä olla selvillä mikä on järkevin tapa kenellekin. 3D:ssä asiat toimivat hyvin, mutta jos mallia ei osaa tulkita oikein, se menee tukkoon kun materiaalia on niin paljon. Vaihtoehtoja löytyy kaikille, ja asioita voi tehdä monella tavalla.
Ei siis ole yhtä toimintatapaa, joka ratkaisee. Tarvitsemme hyviä työkaluja yhdessä. Sen takia mekin toimimme tällä markkinalla ja tunnemme eri työkalut. Me Buildpointilla haluamme tuoda esille tämänhetkisen tilanteen ja kouluttaa alan ihmisiä, jotta kaikki tuntisivat mahdollisuudet. Olemme optimisteja, mutta realistisia ja työskentelemme tässä hetkessä. Vastakkainasettelu ei tässäkään kohtaa ole ratkaisu. Kaikki mahdolliset työkalut pitää hyödyntää yhdessä järkevästi.