Point Group on mukana Tampereen yliopiston koordinoimassa ProDigial-tutkimusohjelmassa. Esiselvityksessä kartoitettiin tietomallinnuksen ja tiedonhallinnan nykytilaa Suomessa ja muualla Euroopassa.
Kolmevuotisen ProDigial-tutkimusohjelman tavoitteena on parantaa infrarakentamisen tuottavuutta hyödyntämällä digitalisaatiota. Tutkimusohjelman rahoittavat Väylävirasto ja kymmenen suurta kaupunkia, ja mukana on infra-alan tärkeimpiä yrityksiä toteuttamassa konkreettisia hankkeita.
”Teimme Väylävirastolle Tiekartta infra-alan tuottavuuteen -esiselvityksen, ja siitä muotoutui ProDigial. Halusin tästä laajan ohjelman, koska haastatteluissa kävi ilmi, että ala on kyllästynyt pelkkiin pilotteihin”, kertoo ProDigialia vetävä Industry Professor Kalle Vaismaa Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terrasta.
ProDigial-tutkimusohjelma rakentuu infra-alan yleisestä tutkimuksesta ja 12 pilottihankkeesta. Hankkeita tehdään neljän tutkimuskokonaisuuden alla: elinkaaren läpäisevä tieto, hankinta ja yhteistyö, toimintakulttuurin muutos sekä tuottavuuden parantaminen.
Pilottihankkeet on valittu tilaajien, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöllä, joskin ne lähtevät pitkälti tilaajien tarpeista. Kohteiksi on valittu kaupunkien päähankkeita. Yhdeksi erityisen mielenkiintoiseksi pilotiksi Kalle Vaismaa nimeää ”Tampereen kahden viikon katuhankkeen” eli Satakunnankadun, Rongankadun ja Lapintien kiertoliittymän rakentamisen vuonna 2023.
”Nyt kun sekä tilaajilla että tuottajilla on yhteinen tahtotila, on mahdollista ottaa seuraava iso digiloikka ja saada tuottavuutta parannettua”, Vaismaa sanoo.
Esiselvitys auttaa suuntaamaan tutkimusta ja valmistelemaan pilottihankkeita
Keväällä 2021 Point Group kartoitti tietomallipohjaisen toiminnan nykytilaa Suomessa ja kansainvälisesti. Selvitystä hyödynnetään ProDigial-tutkimuksessa ja pilottien valmistelussa niin, että hankkeista saadaan mahdollisimman paljon tietoa irti.
Point Groupin tiimi haastatteli yhteensä 16 asiantuntijaa Suomen ja Norjan infrahankkeista sekä kolmea henkilöä tietomallinnuksen tilasta muualla Euroopassa. Suomalaisista hankkeista mukana olivat esimerkiksi Raide-Jokeri, Kehä I Keilaniemi, Vt4 Kirri–Tikkakoski, Kokkolan satama ja Luumäki–Imatra-ratahanke.
”Selvitimme tämänhetkistä tilannetta infrarakentamisen tietomallintamisessa, kuten mitä onnistumisia ja haasteita on koettu, sekä onko tullut avainlöydöksiä, joita aiotaan käyttää muissakin hankkeissa”, kertoo selvitystyön projektipäällikkönä toiminut Mirva Kallio Point Groupilta.
Haastattelujen pohjalta tiimi toteutti hankekortit ja tiivistelmät jokaisesta hankkeesta sekä yhteenvedon kaikista tuloksista. Julkaisut ovat luettavissa tutkimusohjelman verkkosivuilla.
Tietomallinnuksen ja tiedonhallinnan kehityskohteita – 7 poimintaa tuloksista
1. Tiedolla johtaminen ja tiedonhallinta
Johdon tulee saada realistinen tilannekuva hankkeesta, jotta hanketta voidaan johtaa tietoon perustuen.
”Pitäisi vieläkin tehokkaammin kerätä sellaista tietoa, jolla voidaan johtaa. Ja kun tietoa on saatavilla, sitä täytyy hallita. Jokaiselle hankkeelle pitää myös tehdä oma tiedonhallintasuunnitelma”, Kalle Vaismaa sanoo.
2. Paikkatietojen hyödyntäminen
Paikkatiedon avulla aineistoa voidaan etsiä tiettyyn alueeseen liittyen ja jaotella tuhannet tiedostot järkeviksi kokonaisuuksiksi.
”Paikkatieto on mielestäni liikaa omassa siilossaan. Se pitäisi saada mukaan paljon tehokkaammin läpäisemään ihan kaikki”, Kalle Vaismaa sanoo.
3. MMI-indeksi
Norjassa käytössä oleva Model Maturity Index kuvaa suunniteltujen kohteiden tilaa ja valmiusastetta. Indeksin värikoodien avulla tietomallissa nähdään helposti objektien valmiusaste. Hankkeen etenemistä voidaan seurata sekä visuaalisesti että tilannekuvan avulla.
”Vaikka kohde ei olisi vielä aivan valmiiksi suunniteltu, urakoitsija voi ottaa riskin ja alkaa toteuttaa sitä jo tietyiltä osin. Norjan Rv3/25-hankkeen tietomallikoordinaattori koki, että tämä oli yksi syy siihen, että hankkeessa säästettiin jopa 1,4 miljardia Norjan kruunua”, Mirva Kallio sanoo.
4. Rajapintojen kehittäminen
Avoimia rajapintoja järjestelmien välille tarvitaan, jotta tietomallintamisesta ja tiedonhallinnasta saadaan kaikki hyöty irti ja tiedostojen manuaalisesta siirtelystä päästään eroon.
”Monissa hankkeissa oli hyödynnetty rajapintoja siltä osin kuin mahdollista, ja niistä oli paljon apua. Rajapintojen kehittäminen on tulevaisuus”, Mirva Kallio sanoo.
5. Metatietoihin perustuva projektipankki
Metatietojen käyttäminen aineistoissa tuo lisäarvoa ja mahdollistaa automatisoidun tiedonkulun.
”Metatietoihin perustuvasta projektipankista on ollut positiivisia kokemuksia Raide-Jokerissa ja Norjan E6-hankkeessa. Kun kaikille tiedostoille on annettu metatietoja, ne eivät pääse hukkumaan, ja aineistoja voi luokitella ja hakea eri tarpeiden mukaan. Järjestelmässä voidaan hyödyntää automaattisia tiedonsiirtoja esimerkiksi tarkastusprosesseissa, mikä vähentää manuaalista työtä”, Mirva Kallio sanoo.
6. Ylläpito mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Jo suunnitteluvaiheessa pitäisi olla tieto siitä, mitä ylläpitäjä tulee tarvitsemaan. Kunnossapidon pitäisi asettaa vaatimukset luovutettavalle toteumamallille.
”YIV-ohjeessa ei oteta riittävästi kantaa kunnossapitomallin tietosisältöön, niin että hankkeen koko elinkaari saataisiin mukaan. Ylipäänsä tiivis yhteistyö osapuolten välillä on koettu tärkeäksi ja hyödylliseksi”, Mirva Kallio sanoo.
7. Toteumamallin tuottaminen reaaliaikaisesti
Valmista luovutusaineistoa syntyy koko hankkeen ajan, ja toteumamallin tuottaminen jo rakentamisvaiheessa palvelee kaikkia osapuolia.
”Vt4 Kirri–Tikkakoski-hankkeessa urakoitsijan maksuerät oli sidottu toteumamallin tuottamiseen. Urakoitsijan ei tarvitse lopuksi tehdä valtavaa työmäärää, ja luovutusaineistokin on laadukkaampaa, kun aineistoa kasataan koko hankkeen ajan. Reaaliaikainen toteumamalli on myös valvojalle hyvä työkalu”, Mirva Kallio sanoo.
Tutustu selvitystyön tuloksiin ja muihin ProDigial-julkaisuihin
ProDigial-hanke
ProDigial-tutkimusohjelmaa 2020–2023 koordinoi Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terra. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,5 miljoonaa euroa.
Tutkimusohjelman tilaajina ovat Väylävirasto, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Oulun Infra -liikelaitos, Lahden kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Kuopion kaupunki sekä Lappeenrannan kaupunki.
Mukana on 21 infra-alan yritystä: AFRY, A-Insinöörit, Destia, FCG, Fluent, GRK, Infrakit, Novatron, NRC Group, PEAB, Point Group, Ramboll, Roadscanners, SITECH, Sitowise, Solita, Sweco, Trimble, Wihuri, WSP ja YIT.
Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Ympäristöministeriö, Rakennustietosäätiö ja BuildingSMART Finland.
Hankkeen verkkosivut