Blogi: Lopetetaan rahan ja tiedon hukkaaminen – hyödynnetään suunnitteluaineistoa kaikissa hankkeen vaiheissa

Infra

Jukka Kivelä ja Erno Tiensuu 

Infran tietomallit ovat arvokasta omaisuutta. Miten hyödyntää niitä oikein? Kolmiosaisen blogisarjan ensimmäisessä osassa keskitymme tietomallipohjaiseen suunnitteluun.

Lähtötietodatan mallinnus on iso investointi, ja suunnittelumalleihin laitetaan paljon rahaa kiinni. Pyrimme siihen, että asiakkaamme ottaisivat suunnitteludatan alusta lähtien hallintaan ja aineisto pyörisi myös rakentamisessa. Tavoitteena on, että tietomallipohjaisen suunnittelun dataa hyödynnetään mahdollisimman paljon läpi hankkeen elinkaaren.

Haluamme herätellä alan toimijoita katsomaan kokonaisuutta. Työmaalla on etu, että tietomallidataa käytetään koneohjauksessa ja viedään edelleen kunnossapitoon. Suunnitteludataa tulisi verrata työmaan toteumaan ja poikkeamatietoa päivittää alkuperäiseen suunnittelumalliin. Ei siis niin, että lähdetään mallintamaan kaikkea uudestaan, kun uusi hankevaihe käynnistyy.

Toteumamallia voidaan hyödyntää lähtötietona

Kaupunkiympäristöissä lähtödataa on vielä paljon paperimuodossa, ja suunnittelun ongelmana on, ettei piilossa oleva rakenne ole tiedossa. Rakennusvaiheessa voi tulla yllätyksenä, että putket eivät mahdukaan suunniteltuun paikkaan. Työmaavaiheessa joudutaan reagoimaan äkillisiin tilanteisiin, kun ei tiedetä, mitä maan alla tulee vastaan. Haluammeko toimialana muuttaa tilannetta?

Nyt vuonna 2022 kannattaisi viimeistään tarttua tähän. Meillä on kaikki mahdollisuudet parantaa prosesseja, joten miksei sitä tehdä? Vanha tapa toimia ei riitä datakeskeisessä toimintamallissa, ja omista siiloista tulee siirtyä kokonaisuuden tarkasteluun. Suunnittelijankin pitää ymmärtää, että aineisto tulee jollain aikajänteellä takaisin toisen hankkeen lähtötietona.

Uusia hankkeita pitää vielä uudella tavalla eteenpäin, jotta 20 vuoden päästä tilanne on helpompi. Kun hyödynnämme tietomallia koko hankkeen elinkaaren ajan, meillä on tarjota tulevien hankkeiden suunnitteluun tarkempaa lähtötietoa. Toteumamallia voidaan hyödyntää taas seuraavassa hankkeessa, ja pääsemme pikkuhiljaa pois paperiprosesseista ja tiedon hukkaamisesta.

Suomessa on standardoitu suunnittelua hyvin, ja Yleiset inframallivaatimukset (YIV) ovat siitä yksi ilmentymä. Viimeisen 6–7 vuoden aikana niistä on tullut osa sekä suunnittelun että rakentamisen tarjouspyyntöjä, ja ne ovat tärkeä osa digitaalista toimeksiantoa ja toteuttamista.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että YIV on vain ohjeistus ja jokainen hanke on erilainen. Määrittelyt pitäisi tehdä hankekohtaisesti, jolloin vältytään turhalta suunnittelulta ja aineiston tuottamiselta. Ei pidä kuluttaa aikaa asioihin, joilla ei ole merkitystä. YIV-vaatimukset ovat yleinen ohjenuora, joita saa soveltaa ja pitääkin tarkentaa hankekohtaisesti.

Inframallit ovat olennainen osa kaupunkimallia

Kaupunkitilaajissa ja kunnissa on nyt keskiössä kaupunkimalliajattelu, eli olemassa olevan kaupunkiympäristön mallintaminen digitaaliseen muotoon. Meidän viestimme on, että inframallit ovat osa kaupunkimallia, ja ne pitää ottaa huomioon. Prosessin aikana syntyy infra-aineistoa, joka soveltuu hyvin osaksi kaupunkimallia, jos sitä hyödynnetään oikein.

Rakennetun ympäristön informaatio ei ole kaikenkattavaa, jos siitä puuttuu inframalli. Inframallit ovat oleellinen osa sitä, mitä pinnan alla tapahtuu: putkiverkot, kaivantorakenteet ja tukirakenteet. Jos niitä ei pystytä esittämään visuaalisesti kaupunkimallissa, malli on vain yksi näkemys rakennuksista.

Nykyaikainen tietomallipohjainen suunnittelu on sijaintitarkkuudeltaan todella tarkkaa. Infrasuunnittelu tehdään tarkasti koordinaatistoon, mikä mahdollistaa laadukkaan datan alusta alkaen. Myös suunnittelijat ja rakentajat ymmärtävät sijaintitiedon päälle, eikä se ole enää vain maanmittareiden oikeus. Luottakaa aineistoon, joka tulee rakentamisen prosessista!

Kun toteumamalli tai päivitetty suunnittelumalli tulee putkesta ulos, siinä pitäisi olla rakennettu maanalainen maailma kohdallaan. Kaikki se, mikä ei näy maan pinnalla, on tämän prosessin arvo. Mielestämme tätä ei vielä nähdä mahdollisuutena, eikä datan arvoa ymmärretä isossa kuvassa. Lähtökohtana on edelleen perinteinen paperinpyörittely.

Yhteistyö onnistuu perinteisessäkin toimintamallissa

Myös hankkeen toteutustapa vaikuttaa siihen, miten tietomallia ja informaatiota voidaan hyödyntää. Perinteinen toimintamalli, jossa kilpailutetaan suunnittelu ja rakentaminen erikseen, on yhteistoiminnan kannalta ehkä kaikkein heikoin vaihtoehto. Se johtaa usein lisätyövaatimuksiin ja niiden käsittelyyn. Toisaalta täytyy muistaa, että kilpailuttaminen on kaupungeille hyvä asia ja välttämätöntäkin.

ST- tai STK-hankkeissa suunnittelija ja tilaaja keskustelevat jo enemmän ratkaisuvaihtoehdoista, ja urakoitsijakin on mukana. Vuoropuhelua on enemmän, jolloin tällaisen prosessin hyötyjä voidaan viedä pidemmälle. Kolmas tyyppi on allianssihanke, jossa katsotaan asioita aidosti rinnakkain. Allianssissa pystytään ehkä parhaiten hyödyntämään dataa koko hankkeen elinkaaren ajan. Näistä toimintatavoista on hyviä esimerkkitoteutuksia.

Miten siis saisimme myös pienempiin ja kevyempiin hankkeisiin jalkautettua vastaavaa yhteistyötä? Jos mennään perinteisellä mallilla, pitää muistaa katsoa kokonaisuutta. Muissa toteutustavoissa se tulee tavallaan automaattisesti mukana. Perinteisessä mallissa vastuu on omistajilla, jotka pyörittävät hanketta omilla vaatimuksillaan. Suunnitelmatietoa on mahdollista hyödyntää ja täydentää tehokkaasti perinteisissäkin hankkeissa koko elinkaaren ajan, kun tilaaja on valveutunut ja ymmärtää kokonaisuuden.

Tietomallipohjaisen suunnittelun dataa tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon läpi hankkeen elinkaaren.

Jaa

Ota yhteyttä

Jukka Kivelä

Jukka Kivelä

Palvelujohtaja

jukka.kivela@arkance-systems.com

050 501 3424

Jätä yhteydenottopyyntö

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
×

Kiinnostaako infra-alan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme