Infra-alan yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kautta opiskelijat pääsevät tutustumaan suunnittelijan työhön ja yritykset saavat näkyvyyttä tulevien ammattilaisten parissa.
Haastattelimme Sitowisen palvelupäällikköä Matti Heikkilää sekä Aalto-yliopiston yliopisto-opettajaa Henry Gustavssonia siitä, miten yritysyhteistyö käytännössä toimii. Sitowise on viidettä vuotta mukana opettamassa Aalto-yliopiston Project course in Geoengineering -kurssilla. Kurssilla luennoivat sekä yrityksen asiantuntijat että yliopiston henkilökunta.
Projektikurssin tarkoitus on opettaa mahdollisimman realistisen suunnitelman tekemistä, joten pohjana käytetään oikean hankkeen aineistoja. Kohteena on Kehä I Otaniemen ja Tapiolan välissä, josta Sitowise teki suunnitelman vuonna 2016.
Opiskelijat jaetaan 3–4 hengen ryhmiin niin, että jokaisessa on mukana tiesuunnittelija, geotekninen suunnittelija ja yksi tai kaksi kalliosuunnittelijaa. Kalliosuunnittelija pääsee suunnittelemaan tunnelia ja geosuunnittelijalla riittää haastetta pehmeikön kanssa.
– Olemme todenneet, että tämä on opiskelijoille hyvää valmistautumista konsulttityöhön, kun juurikin tuota ryhmätyötä tässä treenataan, Matti Heikkilä sanoo.
Sitowisestä kurssin järjestelyihin on osallistunut useampia asiantuntijoita. Päävastuussa tiesuunnittelun koulutuksessa ovat olleet Maija Carlstedt ja Eemeli Erkkilä ja kalliosuunnittelussa Frans Horn. Lisäksi yksittäisiä luentoja pidetään esimerkiksi geotekniikasta ja kustannusten hallinnasta. Tänä vuonna kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa englanniksi, minkä ansiosta osallistujamäärä kasvoi viidestä yhteentoista.
Kuva: Aalto-yliopisto, Unto Rautio
Kurssilla työskennellään oikeassa tietomalliympäristössä
Projektikurssilla käytetään suunnitteluun Novapointia, josta on käytössä uusin mahdollinen versio Novapoint 2020. Koska opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee, aluksi käydään läpi ohjelmiston perusteet.
– Pidämme koko porukalle yleiskoulutuksen, jossa kaikki harjoittelevat perustoiminnot. Kun varsinaiset harjoitustyöt alkavat, keskitytään omiin tekniikka-aloihin, Heikkilä kertoo.
Useimmista muista kursseista poiketen opiskelijat pääsevät käyttämään myös Quadri-tietomallipalvelinta. Tiesuunnittelija tekee Quadriin linjasuunnittelun, jota geo- ja kalliosuunnittelijat käyttävät oman suunnitelmansa pohjana.
– Kalliosuunnittelussa käytetään pääasiassa Civil 3D:tä, ja aineistoa viedään yhdistelmämalleihin. Meillä on lisäksi käytössä Novapoint Soundingsin pohjatutkimusrekisteri, jonne viedään Espoon kaupungin pohjatutkimukset, Heikkilä kertoo.
Arkance Systems Finland hallinnoi tietomalliympäristöä ja tarjoaa opiskelijoille ohjelmistolisenssit.
– Kurssilla käytetään myös GeoCalcia, jolla geosuunnittelijat laskevat painumia, stabiliteetteja ja tukiseiniä. Meillä on muitakin kursseja, joilla ohjelmisto on tärkeässä roolissa, että kyllä näille tarvetta on, Gustavsson toteaa.
”Opiskelijat ovat sanoneet, että tämä on paras kurssi”
Kurssin päätteeksi opiskelijoiden töitä verrataan Sitowisen aikoinaan tekemään suunnitelmaan.
– Lopputyöpajassa projektin pääsuunnittelija Pekka Karhapää on esitellyt vuonna 2016 tehtyä suunnitelmaa. On hyvä, että hän on näkemässä minkälaisia tuotoksia opiskelijat ovat tehneet ja pystyy niitä kommentoimaan, Heikkilä sanoo.
Yleensä opiskelijoilla on tapana laatia huomattavasti halvempia suunnitelmia kuin alkuperäinen, mikä selittyy kurssin lyhyellä kestolla.
– Teemme jonkinlaisen alustavan suunnitelman, jossa otetaan tietyt asiat ja niiden kustannukset huomioon, mutta ei esimerkiksi valaistusta, liikenteenohjausta, kaapelointeja, kaiteita tai muita hienouksia, Gustavsson toteaa.
Käytännönläheisestä kurssista on tullut Aalto-yliopistolle erittäin hyvää palautetta. Vaikka eriäviäkin mielipiteitä on, asteikolla nollasta viiteen opiskelijapalautteiden keskiarvo on ollut yli neljä.
– Meillä on monella kurssilla laskuharjoituksia, joissa annetaan lähtöarvoja ja lasketaan niiden avulla. Tässä haetaan itse suunnitteluparametrit, käytetään samoja aineistoja kuin oikeat suunnittelijat ja luodaan itse suunnitelmakuvat, joita käytetään laskentaohjelmistoissa. Jotkut opiskelijat ovat sanoneet, että tämä on paras kurssi, jolle he ovat osallistuneet, Gustavsson kertoo.
Yritysten ja oppilaitosten yhteistyöstä hyötyvät kaikki
Aalto-yliopistolla tehdään laajasti yhteistyötä infra-alan yritysten kanssa. Arkance Systemsin ja Sitowisen lisäksi yhteistyökumppaneihin kuuluvat esimerkiksi Ramboll Finland, WSP Finland, Destia, AFRY ja A-insinöörit. Myös Espoon kaupunki on tärkeä kumppani, joka toimitti esimerkiksi tälle projektikurssille maastoaineistot.
– Olen ollut aikanaan itse Sitossa töissä, joten tiedän mitä suunnittelu oli 90-luvun lopulla. En ole kuitenkaan ihan vakuuttunut, että tietäisin miten tämän päivän hommat toimivat. On kiva saada yritysmaailman ihmisiä kertomaan, että tällä tavalla teemme asioita, niin opiskelijatkin saavat paremman kuvan siitä, mitä se oikea suunnittelu on, Henry Gustavsson toteaa.
Oppilaitosyhteistyö on tärkeää myös yrityksille, jotka haluavat näkyä opiskelijoiden parissa.
– Tämä on semmoista ruohonjuuritason yhteistyötä, jonka kautta firmat tulevat tutuksi puolin ja toisin. Rekrytointi ei tietenkään ole päätarkoitus, mutta totta kai tavoitteena on myös saada uutta porukkaa. Ja tietenkin tämä on kouluttajille hyvää vaihtelua normaalin projektityön lomaan, Matti Heikkilä sanoo.