Ota yhteyttä
Ota yhteyttä myyntiin

Jälleennäkemisen iloa ja mielenkiintoisia keynote-puheenvuoroja


Päivi Hietanen
Kehityspäällikkö, Arkance Systems Finland

Arkance Systems Summit järjestettiin edellisen kerran vuonna 2019 Turussa – aikana ennen koronaa. Onneksi maailmantilanne on nyt siltä osin parempi ja pääsimme kokoontumaan yhteen. Aamukahvin lomassa oli havaittavissa iloisia jälleennäkemisiä ja vilkasta puheensorinaa ennen ohjelman alkua.

Ohjelma alkoi klo 10 Arkance Systems Finland Oy:n toimitusjohtajan Kirsi Palmroosin tervetulopuheella. Kirsi herätteli meitä miettimään, että tiedolla johtaminen on nykyisin arkipäivää. Esimerkiksi auto pyytää täyttämään renkaita havaitessaan muutosta rengaspaineissa ja pesukone optimoi veden ja pesuaineen kulutusta. Tarvitsemme kaikessa tekemisessä datapohjaista tietoa, jotta voimme tehdä oikeita päätöksiä, jotka säästävät aikaa, rahaa ja ympäristöä. Digitalisaatio on tärkeä tie kestävään kehitykseen ja hiilineutraaliuteen. Rakentamisessa tietomallin arvo on ymmärrettävä laajemmin ja se on otettava käyttöön hankkeen kaikissa vaiheissa. Hankkeen osapuolien osaoptimoinnista ja siiloutumisesta johtuen dataa hukkuu. Tavoitteena meillä on kestävä tiedon elinkaari ja reaaliaikainen tilannekuva, mihin pääsemme tiedon standardoinnilla ja yhtenäistämisellä. Esimerkkinä tästä on Ihku, joka on tiedolla johtamisen väline. Hankkeen osapuolet saavat kustannussäästöä tiedonhallinan työkaluilla. Lopuksi Kirsi totesi, että oikopolkua ei ole. Muutos parempaan vaatii yhteistyötä.

10:20-10:50 Transformation on industry – Combining infra, building and manufacturing, Gregoire Arranze, CEO Arkance

Gregoire Arranz valotti esityksessään Arkance konsernin ja Monnoyer konsernin suhdetta ja vaikutusta Arkance Systems Finlandiin ja kertoi koko konsernin arvoista – yrittäjähenkisyys, rohkeus, arvostus ja yhteisöllisyys. Koko konsernin tavoitteena on hyödyntää teknologiaa kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen. Arkancen tavoite on yhdistää digitaalinen ja reaalimaailma. Megatrendit, kuten energiakriisi, ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkuus, urbanisaatio sekä työtapojen muutos vaikuttavat meidän kaikkien arkeen. Miten digitalisaatio voi auttaa meitä? Digitaalisten työkalujen avulla suunnitteluvaiheessa voidaan vähentää materiaalinkulutusta, simuloida ja optimoida energiankulutusta ja CO2 päästöjä sekä ympäristövaikutuksia. Ihmiset ovat avain muutokseen!

Lopuksi Gregoire vielä muistutti yhteistyön merkityksestä muutoksessa: Arkance is partner to build smarter, but we all are partners to build smarter 🙂

10:50-11:20 Rakennetun ympäristön rooli kestävyysmurroksessa – lupa ajatella asiat uudelleen, Antti Ruuska, YLVA

Antti Ruuska aloitti esityksensä nostamalla kissan pöydälle: Elämme kuin meillä olisi kolme maapalloa vaikka niitä on yksi. Meidän on mietittävä, miten luonto hinnoitellaan mukaan hankkeisiin.

YLVAn tavoitteena on rakentaa maailman kestävimpiä rakennuksia ja siitä esimerkkinä Antti esitteli Lyyra-hankkeen.

Hyvä esimerkki kaupunkien ja väestön kasvusta oli, että meidän pitää rakentaa yksi uusi Helsinki joka viides päivä seuraavien 30 vuoden ajan! Melkoinen operaatio ja mikä määrä materiaaleja kuluu! Kiinteistö- ja rakennusalan osuus koko maailman energian ja luonnonvarojen kulutuksesta on eri arvioiden mukaan nyt jo noin 30-50 %, joten se miten me toimimme tästä eteenpäin, on todella tärkeää. Jokaisen hankkeen kohdalla on mietittävä, onko hanke luontoa tarpeellisempi. Haasteena on, että suunnittelua ei arvosteta eikä siihen panosteta nykyään riittävästi, vaan tehdään kuten aina ennenkin, eikä haasteta itseämme ja suunnitella ja mietitä asioita uudella tavalla. Olemassa olevien rakennusten uudelleen käyttö on aloitettava ja kertakäyttöajattelu lopetettava! Myös hankinnoissa on huomioitava kiertotalous. Pitää muistaa – vaikka energia olisi päästötöntä, se ei ole ilmaista. Rakennushankkeissa on hyvä muistaa, että suunnitelmia voi päivittää hankkeen kuluessa ja hanketta kehittää matkan varrella. Alkuperäiset suunnitelmat eivät ole kiveen hakattuja ja pitkän hankkeen aikana maailma kehittyy.

Esityksessään Antti totesi, että kestämättömyyteen ei ole enää varaa! EU-Taksonomian 6 kestävyystavoitteeseen on kaikkien hyvä tutustua.

Ihmiset vaikuttavat hankkeen tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen – kaikille pitää antaa mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.

Uusia digitaalisia työkaluja tarvitaan kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi, ja ne mahdollistavat myös mm. paperittoman työmaan.

Kiinteistö ja rakennusala on keskeisessä roolissa näiden haasteiden ratkaisussa! Meidän on kannettava vastuu – nyt on lupa ajatella uudelleen!

Nyt yleisökin uskalsi jo kysyä hienolla sähköisellä järjestelmällä. Ihmeteltiin vaikeuttaako uusi rakentamislaki korjaamista ja mikä on Museoviraston rooli rakennuskannan uusimisessa? Miten muut rakennuttajat saadaan mukaan tilaamaan kestävämpiä hankkeita? Antti vastasi, että myös suunnittelija voi ehdottaa tilaajalle ideoita!

Yleisö kysyi myös, mikä oli Lyyrassa suurin kestävän kehityksen tavoitteita tukenut innovaatio? Siihen Antti vastasi, että jos joku asia on vaikeaa tai hankalaa mutta tärkeää, siihen pitää panostaa ja antaa sille aikaa. Tavoitteita vyörytettiin hankintoihin päämääränä vähähiilisyys.

11:20-11:40 Kestävä kehitys ratasuunnitelman osana, case Turun Tunnin juna, Annika Salokangas, Turun Tunnin juna Oy

Annika Salokangas esitteli Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön, jossa ovat mukana valtio sekä kunnat, joiden läpi rata kulkee, ei enää väylävirasto. Rata tulee olemaan huoltovarmuutta lisäävä yhteys ja se saa EU-tukea puolet suunnittelukustannuksista. Hanke on nyt ratasuunnitelmavaiheessa. Yleissuunnitelma oli väyläviraston. Rata toteutetaan, mikäli Traficom hyväksyy suunnitelmat.

Hankkeessa on paljon ympäristöarvoja, jotka on huomioitava suunnittelussa. Osa radasta tulee neitseelliseen maastoon. Hankkeessa on tehty luontoselvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointi. Hanke on ylijäämäinen: läjitettävää kiviainesta on 17 miljoonaa kuutiota! Espoo-Salo 96km pituinen oikaisu tulee neitseelliseen maastoon, missä uusi Oris-ohjelmisto on käytössä läjitysten suunnittelua ja hiilidioksidipäästöjen minimointia varten. Läjitykset pyritään tekemään mahdollisimman lähelle ja hyödyntämään hankkeella, kuljetusketjut pyritään minimoimaan, varastopaikat optimoimaan ja hiilivapaiden materiaalien käyttömahdollisuudet selvittämään. Näin minimoidaan haittavaikutukset ympäristöön, luontoon, ihmisiin ja alueisiin. Lupa-asiat hoidetaan kuntoon mahdollisimman aikaisin, ettei toteutusvaiheessa tule ikäviä yllätyksiä.

Tavoitteena ratasuunnitelmavaiheessa on rakentamisen aikaisten CO2 päästöjen vähentäminen yleissuunnitteluvaiheesta. Apuna tässä on käytössä Oris-ohjelma, tunnelisuunnitteluratkaisut sekä vähähiilisen betonin käyttömahdollisuus esim. tunnelien suuaukoilla ja ratapölkyissä. Hankkeessa selvitetään maalämmön hyödyntäminen ja kiinteistökohtainen meluntorjunta ruotsin mallin mukaan: meluseinä ei yleensä toimi, vaan kiinteistöjen ikkunoiden kunnostus auttaa enemmän.

Yleisökysymys: Mikä on ollut kiinnostavin ratkaisu mihin olette törmänneet maailmalla?
Vastaus: Vähähiiliset ratapölkyt!

11:40-12:00 Onko tuottavuusloikka mahdollinen infra-alalla? Kalle Vaismaa, Tampereen yliopisto, Tutkimuskeskus Terra

Kalle Vaismaa aloitti esityksensä Steve Jobsin lainauksella: Digitalisaatio ei muuta maailmaa, ihminen muuttaa. Tarvitaan visio mitä kohti ollaan menossa!

Meillä on läpäistävänä monta seulaa ennen tuottavuusloikkaa. Teknologia seulaa on jo läpäisty esimerkiksi automatisaation, robotisaation ja tekoälyn avulla. Lisäksi tarvitaan yhteistä sopimista, jotta tieto siirtyisi vaiheesta toiseen ja ennen kaikkea sitoutumista uusiin toimintatapoihin. Rajapinnat on saatava kuntoon. Ryhti-hanke on hyvä esimerkki tietojen yhtenäistämisestä.

Tiedon hallintaan tarvitaan elinkaariajattelua ja koko elinkaaren läpäisevää yhteistyötä. Tietotarpeen määrittely olisi hyvä aloittaa loppupäästä eli tulevan käyttäjän tarpeita kuunnellen, siten että tiedon tarvitsija kertoo, mitä tietoa tarvitsee heti hankkeen alussa. Tämä vaatii toimintakulttuurin muutosta, mikä edellyttää johtajuutta, koulutusta ja arjen sujuvuutta. Työprosessit on saatava tukemaan digitalisaatiota ja tilannekuvaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. On muistettava, että hankinnassa on iso rooli omistajalla ja tilaajalla sekä hankinnan kehittämisellä.

Yhteenvetona Kalle muistutti vielä, että käyttäjien kuuntelu ja hyvä käyttäjäkokemus on kaiken a ja o! Omistaja-ajattelu on saatava omaisuudenhallintaan läpi koko elinkaaren: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito.

Yleisökysymys: Mitkä ovat keinot omistajuuteen?

Vastaus: Kaikkiin projekteihin projektijohtaja, joka optimoi kokonaisuutta.