Rakennettu ympäristö kestävyysmurroksessa – ”Nykymalli ei voi jatkua”

Ylvan kestävyydestä vastaavan johtajan Antti Ruuskan mukaan on välttämätöntä siirtyä kohti kiertotalouteen perustuvaa rakentamista.

Ylva on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama yritys, joka hallitsee kiinteistöomistuksia Helsingin keskustassa ja ylläpitää Unicafe-ravintoloita. Kestävyydestä ja sijoituksista vastaava johtaja Antti Ruuska on mukana ohjaamassa esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuushankkeita ja uusien hankkeiden kestävyysvalintoja.

– Uudessa Lyyra-korttelissa Hakaniemessä olemme tiiviisti miettimässä teknologioita ja materiaaleja. Rautatieasemaa vastapäätä olevaan kortteliin tulee Grand Hansa -luksushotelli, ja siinä mietimme, mitä kestävyys tarkoittaa massiivisessa korjaushankkeessa, Ruuska kertoo.

Antti Ruuskalla on taustaa sekä rakennusalalla työskentelystä että tiede- ja tutkimusmaailmasta. Syksyn 2022 Arkance Summit -seminaarissa hän piti keynote-puheenvuoron ja peräänkuulutti uudenlaista ajattelumallia suunnitteluun ja rakentamiseen.

Tällä hetkellä ylikulutamme resursseja ja tarvitsisimme yli kolme ja puoli maapalloa, jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset. Ruuskan mukaan on välttämätöntä siirtyä nopeasti ja laajasti kohti kiertotalouteen perustuvaa rakentamista.

– Yritykset itsekin tiedostavat, että nykymalli ei voi jatkua. Meidän täytyy sopeutua uuteen todellisuuteen, jossa huomioidaan ilmasto ja luonto eri tavalla. On iso riski, jos ei tee mitään.

Poimimme Antti Ruuskalta viisi ajatusta rakennusalan kestävämpään tulevaisuuteen:

1. Huolehditaan olemassa olevista rakennuksista

”Rakentamiseen menee hirveä määrä energiaa ja materiaalia, samoin päästöjä syntyy. Vaikka rakennus olisi tehty sata vuotta sitten, päästöt ovat pääosin vieläkin ilmakehässä. Jos vain suinkin mahdollista, rakennuksen elinkaarta pitäisi voida jatkaa. Mitä pienemmillä korjauksilla pystymme päivittämään sen vastaamaan tämän päivän tarpeita, sen parempi.”

2. Lopetetaan kertakäyttöajattelu

”Esimerkiksi huonekaluille yritetään yleensä löytää uutta käyttöä eikä heitetä niitä vain roskiin. Miksi niin arvokkaita ja isoja kohteita kuin rakennuksia ajatellaan kertakäyttöisinä? Jos rakennus syystä tai toisesta puretaan, materiaalien arvo pitäisi pystyä säilyttämään. Rakennukset pitäisi kierrättää mahdollisimman hyvin, niin että betonista tulisi parhaimmillaan uusi rakennus eikä maantäyttöainetta.”

3. Jos uutta rakennetaan, kiertotalousajattelu keskiöön

”Toiset sanovat, että rakennukset pitäisi suunnitella purettavaksi, kun taas toinen näkemys on, että ne tulisi lähtökohtaisesti ajatella pysyviksi. Totuus löytynee jostain puolivälistä. Joillain alueilla voi olla järkevääkin tehdä alun perin tilapäistä ja siirrettävää. Toisaalla kannattaa ajatella ainakin runkoa pysyvänä ja miettiä, miten sen sisällä pystytään tekemään muutoksia mahdollisimman sujuvasti.”

4. Lopetetaan energian tuhlaaminen

”Energia on muuttumassa Suomen energiajärjestelmässä päästöttömäksi, mutta ei missään nimessä ilmaiseksi. Pitkään on puhuttu siitä, että pitäisi olla joustoa: kun energia on kallista tai ulkona on kylmä, rakennusten pitäisi mukautua tähän.”
”Nykyinen energiakriisi on tuonut myös hyvää rakentamiseen ja kiihdyttänyt muutosta. Suomen tasolla on saatu noin 10 prosentin pudotus energiankulutuksessa ajattelemalla asioita uudestaan, ilman että mihinkään on sinänsä investoitu. Tämä on iso muutos ja tulee korostumaan myös tulevaisuudessa.”

5. Päivitetään kestävyystavoitteita hankkeen aikana

”Rakennushankkeet voivat kestää jopa vuosikymmenen, mutta kestävyystavoitteet ja budjetit lyödään tavallisesti lukkoon hankkeen alussa. Jos alamme tänään suunnitella hanketta ja se valmistuu vuonna 2030, maailmahan on ihan erilainen siihen mennessä. Monta teknologista muutosta ehtii tapahtua, ja kestävyys- ja vastuullisuuskysymykset muuttuvat nopeammin kuin ikinä. Jos ei ole varautunut muuttuviin tarpeisiin, on iso riski, että hanke on joiltain osin auttamattomasti vanhentunut.”

Työ kestävyyden parissa jatkuu pian uusissa haasteissa, sillä maaliskuussa 2023 Antti Ruuska aloittaa Green Building Council Finlandin toimitusjohtajana. Myös Arkance Systems Finland on FIGBC:n jäsen.

Arkance Systems Finland Oy:ssa haluamme olla kehittämässä yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja, jotka auttavat rakennettua ympäristöä kohti kestävämpää, resurssiviisaampaa ja hiilineutraalimpaa tulevaisuutta. Pyrimme myös omalla toiminnallamme vähentämään ilmastovaikutuksia.