WSP Finland: Tietomallikoordinaattorin vinkit infrahankkeen tiedonhallintaan

Helsinki–Riihimäki -rata on osa Suomen vanhinta, 150 vuotta sitten rakennettua päärataa. Se on junamäärältään Suomen vilkkain, mutta nykyisille liikennemäärille pieneksi jäänyt rataosuus. Rataosuuden välityskykyä parannetaan Väyläviraston kaksivaiheisessa hankkeessa, jonka ensimmäisen, vuonna 2020 valmistuvan, osuuden kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa.

– Hankkeessa on paljon eri projekteja. Muun muassa Ainola–Purola -välille on rakennettu lisäraide, Keravan tavaraliikenneraide on valmistunut ja Riihimäen ratapiha on rakenteilla, kertoo hankkeen tietomallikoordinaattorina toimiva diplomi-insinööri Eveliina Pulkkinen WSP:ltä.

WSP Finland Oy on ollut hankkeessa tilaajan tietomalliasiantuntijana vuodesta 2016 lähtien.

Yhteiskäyttöalusta Trimble Connect

Ratahankkeen yhdistelmämallityökaluna toimii Trimble Connect.

– Käytössä on toinen vähän perinteisempikin projektipankki, mutta Connectiin on viety kaikki mallit ja malliaineistot sekä mallintamiseen liittyvät asiakirjat, kuten laadunvarmistusasiakirjat, tietomalliselostukset ja -lokit, Eveliina Pulkkinen luettelee.

Moniin projekteihin jakautuvassa ratahankkeessa on paljon toimijoita erilaisista organisaatioista ja eri tekniikka-aloilta, jolloin tiedonkulku ja tiedon ajantasaisuus ovat tärkeässä roolissa.

­– Todella moni on lähtenyt hienosti mukaan Connectin käyttöön. Ei pelkästään suunnittelijat vaan myös rakennuttaja, valvoja ja tilaajakin ovat ottaneet sen aktiiviseen käyttöön. Tätä osaan arvostaa, koska mallipohjaisissa hankkeissa edelleen törmää usein siihen, että palavereissa katsotaan PDF-kuvia. Ratahankkeessa mallista otetaan kaikki hyödyt irti, Pulkkinen kertoo.

Kaikki eri tekniikkalajien suunnittelijat ovat vieneet oman aineistonsa Connectiin, jossa on tarkasteltu yhteensopivuudet ja rakennettavuudet, ja jossa on ajantasaisin versio kaikkien saatavilla. Palavereissa suunnitteluratkaisuja ja työstämistä vaativia kohtia tarkastellaan tietomallista.

Tehtävämerkinnät helpottavat kommunikaatiota

Ratahankkeessa on hyödynnetty Connectin mahdollisuutta kommentoida suunnitteluratkaisuja suoraan mallissa. Mallin näkymästä voi tehdä to do -tehtävän, johon saa merkittyä siihen liittyvän henkilön. Merkitylle henkilölle saapuu ilmoitus tehtävämerkinnästä. Tehtävän luoja voi määrittää sille myös prioriteettitason.

– To do -tehtäviä on käytetty ilahduttavan paljon, ja ne ovat osoittautuneet käteväksi työkaluksi. Jos vaikka huomaa rakenteiden yhteentörmäyksen, niin tehtävämerkintään voi kirjoittaa, että tässä on sähköratapylväs keskellä huoltotietä, ja jompikumpi on siirrettävä. Sitten tehtävään voi tägätä sähköratasuunnittelijan ja väyläsuunnittelijan. Tägätyt henkilöt käyvät korjaamassa tilanteen, ja ihannetapauksessa vielä kuittaavat to do -tehtävän tehdyksi, Pulkkinen kertoo.

Selkeät näkymät eri työvaiheista

Kun rakennustöitä tehdään käytössä olevilla raiteilla ja ratapihoilla, on töiden vaiheistaminen tärkeää liikennöinnin sujuvuuden kannalta. Tähänkin avun tarjoaa Trimble Connect.

– Olemme hyödyntäneet Connectin näkymätyökalua siten, että suunnittelija on tehnyt eri työvaiheista näkymiä: alkutilanteesta, sitä seuraavista vaiheista sekä lopputilanteesta. Näkymien ansiosta vaiheet ovat kaikille selkeitä, ja etenemistä on helppo tarkastella niiden avulla, Eveliina Pulkkinen sanoo.

Mallipohjainen työskentely nopeuttaa laadunvarmistusta

Tietomallikoordinaattori Pulkkinen on ottanut ratahankkeessa tehtäväkseen osallistaa kaikki hankkeessa työskentelevät vielä tiiviimpään Connectin käyttöön.

– Viime aikoina olen houkutellut valvojia hyödyntämään Connectia entistä vahvemmin valvonta- ja laadunvarmistustyössään. Connectista saa tosi kätevästi 3D-näkymästä suunnitellun ja tarkemitatun rakennusosan näkyviin päällekkäin, jolloin on helppo verrata, miten toteutunut vastaa suunnitelmaa, onko pysytty toleransseissa, ja miten suunnitelmamallit päivitetään vastaamaan toteumaa.

Ratahankkeen urakoitsija ottaa työmaalla tarkemittauksia, ja vie ne viikon tai kahden välein Connectiin, jossa valvoja voisi käydä katsomassa, miten ne vastaavat suunnitelmia.

– Näin valvoja pystyy tekemään helposti mallipohjaista laadunvalvontaa rakentamisen aikana. Laatu paranee, ja mahdolliset virheet saadaan korjattua, kun työmaa on vielä aktiivisena, Eveliina Pulkkinen toteaa.